Oon käynyt kuntosalilla jo yläasteikäisestä, mutta panostus
on ollut vaihtelevaa. Harrastettua on tullut oikeastaan ihan kaikkea aina
uinnista rivitanssiin, ja pelattu on kaikkia joukkuepelejä, joissa on pallo.
”Omaksi lajiksi” valikoitui kuitenkin ratsastus, ja paskaa tulikin lapattua 14
vuotta. Siinä ajassa omistin muutaman oman hevosen, joilla kilpailin koulu- ja
esteratsastuksessa. Ratsastus on todella hieno laji, mutta mulla ei vain ollut
enää mahdollista panostaa siihen niin paljoa kuin olisi halunnut, joten homma
jäi pikkuhiljaa kokonaan pois...
Aloin käydä salilla säännöllisesti vuonna 2013. Se lähti
liikkeelle painonpudotus projektin myötä. Sitä vaan heräsi yhtenä lokakuisena
aamuna ja tajusi, että ei perkele, mähän olen lihava. :D En ole ikinä ollut
luonnostaan pieni, mutta se hämmästytti, miten olin tuohon kuntoon itteni
päästänyt... (Siihen liittyi pidempi toipuminen ratsastusonnettomuudesta ja
pari kolme omaa huonoa päätöstä, joista kirjoitan myöhemmin.)
Ainoa tavoite oli olla laiha – ja kun jotain on päätetty, se
myös tehdään!
Sitä sitten sotkettiin "muutama" kilometri salilla
kuntopyörää, ja reilussa kahdeksassa kuukaudessa painoa oli lähtenyt melkein 16
kiloa. Siinä sitten oltiin pienessä kunnossa, tavoite saavutettuna. Mutta sitä
kun lukeutuu ihmistyyppiin, jolle mikään ei riitä. Olo oli edelleen ”löysä”.
Näihin aikoihin, eli vuoden 2014 loppupuolella, luin
Body-lehdestä juttua fitness-urheilusta, ja siitä että tässä lajissa voisi
kilpailla! Myönnän olevani hiukan kilpailuhenkinen, joten tämä motivoi taas
jatkamaan.
Aerobinen treenaaminen rupesi pikkuhiljaa vaihtumaan
lihaskuntotreeniin. Liikkeet ja harjoitukset olivat kaikki lehdistä tai netistä
löytämiäni. Harmittaa, kun en oikein edes muista, mitä mä siellä salilla
silloin touhusin. :D
Oma osaaminen loppui nopeasti. Aloitin 2015 tammikuussa
Fitfarmin Bikini Challenge -valmennuksen, jonka jälkeen heti Advanced
-valmennuksen. Osallistuin tuolloin Tampereella myös Bull’s Training Camppiin.
Olo tuon hikisen viikonlopun jälkeen oli täysin mehu: jokaiseen lihakseen
sattui, mutta samalla tiesin, että tätä mä haluan tehdä!
Aloitin henkilökohtaisen valmennuksen 2015 kesäkuussa ja
sillä tiellä ollaan edelleen. Valehtelematta yksi parhaista valinnoista, mitä
oon elämäni aikana tehnyt. Mikolle suuri kiitos!
Kalenteri täyttyy tällä hetkellä omista treeneistä, töistä
ja koulujutuista. Myönnän, että välillä väsyttää! Ja joskus sitä miettii puoli
viiden aikaan aamulenkillä, ettei omassa pääkopassa voi olla kaikki hyvin. :D
Osaan kuitenkin nauttia näistä elämän pienistä jutuista, ja rakastan sitä, kun
kaiken kiireen keskellä pysähdyn aamuisin juomaan aamukahvini.
Käy tsekkaamassa myös esittely sivu!
-Baulba
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti